Rannekanavaoireyhtymä – onko leikkaus ainoa vaihtoehto?

Rannekanavaoireyhtymä (carpal tunnel syndrome – CTS) on yleisin yläraajan hermopinnetila. Hermopinteellä tarkoitetaan nimensä mukaisesti sitä, että hermoon kohdistuu kompressio jossain kohtaa sen kulkureittiä. Oireet vaihtelevat ja voivat sisältää mm. puutumista, pistelyä, kipua tai voimattomuuden tunnetta. Vakavimmissa tapauksissa voi kämmenen alueella esiintyä myös lihaskatoa – tämä tosin vaatii jo pidempiaikaisen pinnetilan.

Kaikki käden puutuminen ei kuitenkaan liity rannekanavaoireyhtymään. Tästä linkistä pääset lukemaan toiseksi yleisimmästä yläraajan hermopinnetilasta eli kubittaalitunnelisyndroomasta. Käsien puutumisen taustalla voi myös olla lukuisia muita syitä kuin jonkun ääreishermon pinnetila.

Mikä on rannekanavaoireyhtymä?

Rannekanavaoireyhtymässä keskihermoon (n. medianus), joka hermottaa kämmenen peukalonpuoleista osaa, kohdistuu puristus ranteessa sijaitsevassa rannekanavassa. Rannekanava on ranteen alueella sijaitseva ahtaanpuoleinen ”kanava”, jonka reunat muodostavat nivelsiteet ja luut. Puristus kyseisellä alueella voi saada aikaiseksi moninaisia oireita.

Rannekanavaoireyhtymän oireet

Oireet voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Tyypillisiä oireita ovat puutuminen, kipu ja pistely peukalon, etu-ja keskisormen sekä nimettömän alueella. Myös tuntopuutosta voi esiintyä kämmenen alueella. Em. oireiden lisäksi voi esiintyä haasteita myös voimantuoton kanssa.

Usein oireet ilmestyvät alkuun öisin ja niihin saattaa auttaa käden ravistelu. Tilanteen jatkuessa oireita alkaa olemaan enenevässä määrin myös päivällä. Vaikka tyypillisesti oireet ilmaantuvat ranteen ja kämmenen alueelle, voi niitä ilmestyä myös selkeästi laajemmin.

Voimantuoton ongelmat

Tilan edetessä voi ongelmia ilmentyä myös voimantuoton kanssa, ja näin ollen ihmisellä saattaa olla hankaluuksia hienomotoriikan suhteen. Tämä voi ilmetä kömpelyytenä ja aiheuttaa ongelmia arkisten asioiden, kuten paidan napittamisen kanssa. Puristusotteen kanssa saattaa myös olla haasteita.

Yleensä oireet ovat kuitenkin alkuun sensorisia, kuten kipua, pistelyä ja puutumista. Tilan jatkuessa pidempään saattaa alkaa ilmetä myös voimantuoton ongelmia.

Kipu ja muut tuntemukset

Ranteen ja kämmenen lisäksi kipua ja muita oireita voi esiintyä myös kyynärvarren ja jopa olkapään seudulla, keskihermon kulkiessa kaularangasta yläraajaa pitkin kämmeneen asti. Käytännössä siis oireet voivat olla hyvin moninaisia ja ilmestyä mihin tahansa hermon kulkureitille. Usein oireisiin auttaa käden ravistelu.

Pahimmillaan oireilua voi olla myös niskan ja hartian seudulla. Oireita voi myös olla molemmilla puolilla kehoa, tyypillisesti molemmissa ranteissa.

Rannekanavaoireyhtymän yleisyys

Rannekanavaoireyhtymän yleisyydestä on haastavaa saada luotettavia lukuja. Joidenkin arvioiden mukaan siitä kärsii noin 3-10 % ihmisistä elämänsä aikana ja naiset jopa 3 kertaa yleisemmin kuin miehet. Rannekanavaoireyhtymän yleisyys lisääntyy keski-iän jälkeen.

Raskauden aikana kehittyvä rannekanavaoireyhtymä on hyvin yleinen. On arvioitu, että jopa 31-62 % naisista kärsii siitä raskaana ollessaan. Oireet saattavat alkaa äkillisesti ja vaikka osalla ne lakkaavat synnytyksen jälkeen, niin toisilla ne pitkittyvät. Syyksi on epäilty hormonaalisia muutoksia sekä raskauden aiheuttaman turvotuksen aikaansaamaa rannekanavan ahtaumaa.

Syyt rannekanavaoireyhtymän takana

Mikä tällaisen tilan sitten aiheuttaa? Suuressa osassa tapauksia syy on idiopaattinen eli sen varsinaista aiheuttajaa ei tiedetä. Muita mahdollisia syitä ovat mm. tilaa ahtauttavat muutokset rannekanavan sisällä sekä alueen mahdolliset traumat. Rannekanavaoireyhtymän muodostumiseen liitetään erinäisiä riskitekijöitä kuten ylipaino, diabetes, nivelreuma ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Tutkimuksissa on myös saatu selville, että erilaisiin työtehtäviin liittyvä ranteen toistuva rasitus, huonot asennot yhdistettynä ranteen toistuviin liikkeisiin sekä esim. tärinä voivat olla edesauttamassa tilan syntyä. Usein rannekanavaoireyhtymä yhdistetään tietokonetyöhön, tähän ei kuitenkaan tutkimuksissa ole löydetty suoraa yhteyttä ja näin ollen lisätutkimuksia kaivataan.

Miten todetaan?

Tilan selvittämiseen ei tarvita kuvantamista. Asiansa osaava terveydenhuollon ammattihenkilö pystyy kattavan haastattelun sekä erinäisten testien perusteella kartoittamaan tilanteen. Hermoratatutkimuksesta voi myös olla hyötyä.

Rannekanavaoireyhtymän hoito

Hoito riippuu tilan vaikeusasteesta. Eräässä tutkimuksessa reilussa kolmanneksessa tapauksista oireet hävisivät itsestään kuuden kuukauden kuluessa. Heikoissa ja kohtalaisen vaikeissa tapauksissa on alkuun syytä kokeilla konservatiivista hoitoa.

Hoidon alussa olisi tärkeää rauhoittaa tilanne. Tämä voi tarkoittaa esim. ranteen liikkeiden tarkastelua tai mahdollisten raskaiden työtehtävien rajoittamista. Yölastan käytöllä saatetaan saada painetta pois rannekanavasta ja sitä kautta rauhoitettua hieman ranteen aluetta.

Erilaiset hermon liu´utustekniinat on todettu toimiviksi rannekanavaoireyhtymän hoidossa, samoin kuin asiakkaan itse suorittamat terapeuttiset harjoitteet. Myös manuaalisella terapialla saadaan usein lievitettyä oireita.

Vaikeissa tapauksissa sekä hermon vauriotilanteissa on syytä ottaa huomioon myös mahdollinen kirurginen toimenpide. Noin puolet konservatiivisen kuntoutuksen aloittaneista näyttäisi päätyvän leikkaushoitoon vuoden kuluessa. Riskitekijöitä konservatiivisen kuntoutuksen epäonnistumiselle ovat mm. aiempi epäonnistunut konservatiivinen kuntoutus, yli vuoden kestäneet oireet, rankat oireet sekä kämmenen alueelle kehittynyt lihaskato.

Yhteenveto

Rannekanavaoireyhtymä on selkeästi yleisin yläraajan hermopinnetila. Kyseessä on vihuliainen vaiva, joka aiheuttaa kivun lisäksi erilaisia tuntemuksia, kuten pistelyä ja puutumista, yläraajaan. Yleensä oireet ovat kädessä ja ranteessa, mutta niitä voi ilmaantua myös käsivarren ja hartian alueelle. Käden tai käsien puutuminen yöllä on yksi yleinen oire. Vaikka kyseessä on ikävä vaiva, on se usein hyvin hoidettavissa.

Konservatiivinen hoito on ensijainen tapa lähestyä rannekanavaoireyhtymää. Tilastot konservatiivisen hoidon suhteen ovatkin erittäin lupaavia rannekanavaoireyhtymän hoidossa. Vaikeissa tapauksissa myös kirurgisen toimenpiteen mahdollisuus on hyvä huomioida.

Osteopaatin vahvaa erikoisosaamista ovat erilaiset hermoston toimintaan liittyvät ongelmat. Näenkin rannekanavaoireyhtymiä vastaanotolla säännöllisesti. Leikkaus ei missään nimessä ole ainoa vaihtoehto, vaan konservatiivisella kuntoutuksella saadaa usein loistavia tuloksia.

Älä siis vaivu epätoivoon, vaikka käden puutuminen ja pistely olisi vaivannut jo pidempäänkin. Jos et pärjää tilanteen kanssa yksinäsi, niin ota yhteyttä ja aloitetaan matka kohti oireetonta huomista. Kiitos kun luit tämän blogitekstin!

Jos haluat vielä syventää ymmärrystäsi rannekanavaoireyhtymän suhteen niin suosittelen lukemaan tämän katsauksen, jota olen itsekin käyttänyt osittain lähteenä tämän tekstin kirjoittamiseen.