Olkapääkipu kättä nostaessa

Olkapään toimintaan vaikuttaa useampikin eri nivel, joiden ansiosta olkapään liikkeet ovat hyvin laajat. Esim. käden nostaminen sivukautta ylös ei onnistu ilman näiden nivelten yhteispeliä – olkapääkipu kättä nostaessa onkin hyvin tyypillistä. Jotta teksti pysyisi kuitenkin mahdollisimman helposti luettavana, tässä kirjoituksessa ei perehdytä syvällisesti anatomiaan tai biomekaniikkaan.

Valitettavasti olkapää aiheuttaa meille suhteellisen paljon päänvaivaa erilaisten kiputilojen muodossa. Vaikka tarkkojen lukujen saaminen on haastavaa, niin esim. Norjassa tehdyssä 2700 ihmisen kyselyssä lähes puolet vastaajista kertoi kärsineensä olkapääkivusta edellisen vuoden aikana (1). Olkapääkipujen esiintyvyys yleistyy ikääntymisen myötä ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa olkapääkipu onkin yleisin tuki-ja liikuntaelimistön kiputila (2).

Yleistä olkapääkivusta

Vihlaiseeko sinua olkapäähän takkia päälle laittaessa tai tuleeko olkapääkipu kättä nostaessa? Onko käden selän taakse laittaminen kivuliasta? Kivut ovat saattaneet alkaa vaivihkaa ja pahentua ajan saatossa. Myös olkapään päällä makaaminen voi olla kivuliasta. Saatat kärsiä vaivasta, josta käytetään englanniksi mm. nimeä subacromial pain syndrome (SAPS). Subakromiaalitilalla viitataan olkaluun yläosan ja lapaluussa sijaitsevan olkalisäkkeen väliseen tilaan, jonka sisällä kulkee erinäisiä pehmytkudosrakenteita. SAPS taas nimensä mukaisesti tarkoittaa subakromiaalitilassa sijaitsevien rakenteiden aiheuttamaa kipua ja mahdollista toimintakyvyn alenemista.

Kyseisestä kiputilasta on käytetty ja käytetään edelleen monia eri termejä. Emme edelleenkään ole aivan varmoja mm. siitä, mikä tämän kyseisen kiputilan takana lopulta on (3). Olkapään alueella sijaitsee hyvin paljon erilaisia rakenteita pienellä alueella, joka vaikeuttaa selkeän diagnoosin muodostamista. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että kyseisellä kiputilalla on useita eri nimiä.

Olkapääkipu – jänteen rooli

Kiertäjäkalvosimen lihaksistoksi kutsutaan neljää eri lihasta, jotka työskentelevät yhdessä olkapään alueella. Näiden lihasten roolina on tukea sekä liikuttaa olkapäätä. Oletuksena on, että SAPSissa kiertäjäkalvosimen jänteisen alueen ärsytystila olisi ennenkaikkea kivun takana. Kyseessä olisi siis eräänlainen tendinopatia, jonka hoidosta, monisyisyydestä ja riskitekijöistä kirjoitin edellisessä blogitekstissäni. Voit käydä lukemassa lisää tendinopatiasta täältä. Jos haluat lukea vielä kattavammin tendinopatiasta ja sen hoidosta, niin suosittelen tätä mainiota artikkelia.

Alueella sijaitsee kuitenkin muitakin mahdollisesti kivuliaita rakenteita, joten tarkan rakenteisiin liittyvän diagnoosin antaminen klinikalla on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Toisaalta asiakkaan kannalta tämä ei ole kovinkaan merkityksellistä, sillä hoitolinjauksen suhteen sillä ei ole juurikaan merkitystä.

SAPSin yleisyys ja toteaminen

SAPSia pidetään yleisimpänä olkapään alueen ei-traumaattisena kiputilana (3, 4). Kyseessä on myös yleisin yläraajan kiputila työikäisten keskuudessa, ja se yhdistetään työssä fyysisiin vaatimuksiin kuten yläraajan toistoliikkeisiin. Arviot SAPSin yleisyydestä vaihtelevat. Sen tiedetään kuitenkin lisääntyvän ikääntymisen myötä ja yli 70-vuotiaista noin 15 % epäillään kärsivän SAPSista (5). Olkapääkipu voi olla hyvinkin kivulias ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa lamaannuttavan liikerajoitteen olkapäähän.

Kipu on tyypillisesti yhteydessä olkapään käyttöön ja usein olkapääkipuinen raportoikin kivusta mm. kättä sivukautta ylösnostaessa. Myös heikkouden tunnetta voi esiintyä. SAPSin pystyy osaava terapeutti toteamaan huolellisen haastattelun ja erinäisten klinikalla suoritettavien testien avulla. Kuvantaminen ei useinkaan ole tarpeellista tai edes suositeltavaa (5).

Subakromiaalitilan ahtautuminen

Se, mitkä seikat vaikuttavat SAPSin syntyyn ja kipuihin, on vielä osittain epäselvää. Aiemmin on yleisesti puhuttu tämän alueen ongelmien yhteydessä subakromiaalitilan ahtautumisen (subacromial impingement) aiheuttamasta kivusta pehmytkudosten joutuessa puristuksiin. Hoidossa onkin aiemmin vuosien saatossa hyvin usein turvauduttu kirurgisiin toimenpiteisiin, joilla on pyritty avartamaan subakromiaalitilaa. Nämä leikkaukset ovat kuitenkin viime vuosina saaneet paljon kritiikkiä, osittain myös Suomessa tehdyn laadukkaan tutkimuksen ansioista (6).

Tämä on saanut monet kyseenalaistamaan perinteisen selityksen puristuksen aiheuttamasta kivusta (4). Todennäköisempää nykytiedon valossa onkin, että ko. olkapääkivun taustalla on mutkia hieman suoraksi vetäen olkapäätä tukevien lihasten (kiertäjäkalvosin) kudosten yli- tai joissain tapauksissa alikuormittuminen. Tämä taas johtaa siihen, että jänteen kapasiteetti kestää arjen rasituksia on alentunut (2).

Olkapääkipu – kuntoutus

Niin tai näin, SAPSin kuntoutuksen suhteen tutkimusnäyttö on selkeämpää ja tämä lienee kaikista tärkeintä vaivasta kärsivän kannalta. Jokainen olkapääkipuinen on yksilö, joten kuntoutus ei voi toimia one size fits all-pohjalta. Vaikka tutkimusdatan valossa SAPSiin ei ole olemassa yhtä oikeata kuntoutusprotokollaa, niin kuntoutuksen kulmakivenä olisi syytä olla nousujohteinen harjoitusterapia sekä asiakkaan neuvonta vaivaan liittyvien yksityiskohtien suhteen (3, 5, 7, 8).

Myös manuaalisesta terapiasta, kuten hieronnasta, voi olla hyötyä kivun vähenemisessä ja toimintakyvyn lisäämisessä, jos se yhdistetään harjoitteluun (9). Jos hyvin suunnitellun ja huolellisesti toteutetun harjoitusterapian avulla ei jostain syystä päästä haluttuun lopputulokseen, niin vasta silloin lähdetään miettimään muita vaihtoehtoja kuten kirurgin konsultaatiota.

Jänteisiin liittyvien kiputilojen hoidossa käytetään usein liukuhihnamaisesti kortisonipistoksia ja näin tuntuisi olevan myös SAPSin tapauksessa. Tämä näyttäisi kuitenkin olevan hieman ongelmallista. Ensinnäkin tutkimusnäyttö kortisonipistosten toimivuudesta jännekipujen hoidossa on epäselvää, vaikkakin näyttöä löytyy lyhytaikaisen kivunlievityksen suhteen.

Vuoden 2016 meta-analyysissa selvitettiin kortisonin käyttöä kivun lievityksessä kiertäjäkalvosimen tendinopatiassa, josta voidaan siis käyttää myös nimeä SAPS. Tulosten perusteella kortisonipistos ei lievittänyt kipua tehokkaammin kuin plasebo kolmen kuukauden seurannassa. Alle kahden kuukauden seurannassa kortisoni oli vain hieman tehokkaampi kivunlievittäjä kuin plasebo. Kivunlievitys ei myöskään ollut suurempaa, vaikka pistoskertoja oli useampia (10).

Tiedetään myös, että kortisoni on haitallista jänteen rakenteelle, saaden aikaiseksi mm. jänteen mekaanisten ominaisuuksien heikentymistä. Kortisonipistoksilla saattaakin olla pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia jänteeseen (11). Onkin siis järkevää miettiä, minkälaisissa tapauksissa kortisonia käytetään ja kuinka iso sen rooli lopulta on jännevaivojen hoidossa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että olkapääkipu on yleistä niin urheilevien kuin vähemmän liikkuvienkin keskuudessa. Kivut myös usein vaikuttavat arkeen haittaamalla jokapäiväisten askareiden suorittamista. Olkapääkivun kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä kärvistelemään, sillä asiaan perehtyneen terapeutin ja asianmukaisen terapian avulla positiivisia tuloksia on useimmiten saatavilla.

Itse olen vuosien varrella tehnyt paljon töitä olkapääkipujen kanssa hyvin tuloksin. Jos olkapääkipu kättä nostaessa on tuttua, niin ota yhteyttä ja tehdään olkapäästäsi kivuton. Kenenkään ei pitäisi kärsiä kivusta ja jättää itselleen rakkaiden asioiden tekemistä väliin sen takia!

Lähteet

1. Natvig, B. et al. 1995. Musculoskeletal symptoms in a local community. European Journal of General Practice.

2. Lewis, J. 2009. Rotator cuff tendinopathy. British Journal of Sports Medicine.

3. Littlewood, C. et al. 2019. Physiotherapist´s recommendations for examination and treatment of rotator cuff related shoulder pain: a consensus exercise. Physiotherapy practice and research.

4. Lewis, J. 2011. Subacromial impingement syndrome: a musculoskeletal condition or a clinical illusion? Physical Therapy Reviews.

5. Cardoso, B et al. 2018. Current trends in tendinopathy management. Best Practice and Research Clinical Rheumatology.

6. Paavola, M et al. 2017. Subacromial decompression versus diagnostic arthroscopy for shoulder impingement: randomized, placebo surgery controlled clinical trial. British Medical Journal.

7. Littlewood, C. et al. 2015. Therapeutic exercise for rotator cuff tendinopathy. International Journal of Rehabilitation Research.

8. Littlewood C. et al. A review of systematic reviews of the effectiveness of conservative interventions for rotator cuff tendinopathy. Shoulder & Elbow.

9. Desjardins-Charbonneau, A. et al. 2015. The efficacy of manual therapy for rotator cuff tendinopathy: a systematic review and meta-analysis. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy.

10. Mohamadi, A. et al. 2016. Corticosteroid injections give small and transient pain relief in rotator cuff tendinosis: a meta-analysis. Clinical Orthopaedics and Related Research.

11. Dean, B. et al. 2014. The risks and benefits of glucocorticoid treatment for tendinopathy: a systematic review of the effects of local glucocorticoid on tendon. Seminars in Arthritis and Rheumatism.