Polven nivelrikko

Tämän kaksiosaisen blogikirjoituksen tarkoituksena on tuoda nykyaikaista, tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa nivelrikosta, sen ennaltaehkäisemisestä sekä hoidosta. Tarkemmin tarkastelemme polven nivelrikkoa. Ensimmäisessä osassa keskitytään siihen mikä nivelrikko on ja miten se syntyy, sen riskitekijöihin sekä sen aiheuttamiin oireisiin. Toisessa osassa käydään läpi polven nivelrikon ennaltaehkäisyä sekä hoitoa.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus – noin 250 miljoonan ihmisen arvellaan kärsivän siitä. Sen lisäksi, että se voi tuottaa paljon henkilökohtaista kärsimystä siitä kärsivälle henkilölle, aiheuttaa se myös yhteiskunnalle paljon kuluja. Polven nivelrikko sekä lonkan nivelrikko johtavat Suomessa vuosittain lähes miljardin euron kustannuksiin, ja kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä noin 6 prosenttia on nivelrikon aiheuttamia. Nivelrikon osuus tulee myös valitettavasti lisääntymään tulevaisuudessa kaikissa kehittyneissä maissa. Tähän vaikuttaa mm. väestön vanheneminen sekä ylipainon lisääntyminen.

Kuinka yleistä on polven nivelrikko?

Polven nivelrikko on selkeästi yleisin nivelrikon muodoista, joidenkin arvioiden mukaan se kattaa jopa 85 prosenttia kaikista nivelrikkotapauksista. Vuonna 2018 Suomessa tehtiinkin yli 12 000 polven tekonivelleikkausta. Polven nivelrikko on naisilla yleisempää kuin miehillä. Suomessa on arvioitu, että yli 30-vuotiaista miehistä noin 5 prosentilla on polven nivelrikko. Naisilla vastaava luku on noin 7 prosenttia. Tästä artikkelista pääset lukemaan vielä tarkemmin polven nivelrikon aiheuttamista kustannuksista Suomessa.

Nivelrikon määrä lisääntyy ikääntyessä, ja nivelrikkoon viittaavia radiologisia löydöksiä on todettavissa noin joka toisella yli 65-vuotiaalla. Läheskään kaikki näistä eivät kuitenkaan oireile. Onkin siis hyvä pitää mielessä, että rakenteelliset muutokset ovat eräänlaisia “harmaita hiuksia” kehomme sisällä, eivätkä siis välttämättä aiheuta kipua ollenkaan.

Polven nivelrikko ja kuvantaminen

Vuoden 2018 systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin noin 4000 kivuttoman aikuisen polvista magneettikuvissa löytyviä rakenteellisia muutoksia, ja tulokset olivat vähintäänkin mielenkiintoisia. Yli 40-vuotiailla keskimäärin jopa 43 prosentilla oli nivelrikkoon viittaavia rakenteellisia muutoksia nivelrustossa. Alle 40-vuotiaillakin vastaava luku oli keskimäärin 11. Ja kyseessä oli siis joukko täysin kivuttomia yksilöitä.

Tässä valossa onkin mielenkiintoista, että Yhdysvalloissa käytetään vuosittain yli 14 miljardia dollaria polvien kuvantamiseen, luku joka on kasvanut hurjaa vauhtia. Sinänsä em. tutkimuksessa ei ollut mitään mullistavaa, sillä samansuuntaisiin lukuihin on päästy tutkimuksissa ennenkin ja myös muiden nivelten osalta.

Mikä on nivelrikko?

Aiemmin nivelrikkoa on pidetty pelkästään nivelruston sairautena, joka on todettu kuvantamalla ja jota on voitu kirurgisesti hoitaa sen pitkälle edenneessä vaiheessa, kun oireet ovat olleet jo pitkälti arkielämää rajoittavia. Nykyään sitä pidetään kuitenkin enemmänkin koko nivelen sairautena, jonka puhkeamista voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä sekä ennenkaikkea sitä voidaan hoitaa jo sen alkuvaiheissa. Nivelrikko kehittyy hitaasti vuosien varrella ja se koskee kaikkia nivelen rakenteita kuten nivelrustoa, luuta, nivelsiteitä sekä jänteitä.

Mitä nivelrikossa tapahtuu?

Nivelrikon syntyyn liittyy mekaanisia, tulehduksellisia sekä metabolisia tekijöitä, jotka saattavat lopulta johtaa nivelen rakenteiden tuhoutumiseen ja sitä kautta nivelen toiminnan heikkenemiseen. Nivelrikossa on kyse siitä, että nivelen rakenteiden korjausprosessi jää ns. tappiolle sitä hajottavien prosessien kanssa. Kyseessä ei siis ole passiivisesti degeneratiivinen prosessi tai nk. wear and tear – tyyppinen sairaus kuten usein kuulee sanottavan.

Nivelrikon prosessin aikana nivelruston rakenne muuttuu ja se menettää yhtenäisyytensä. Näin siitä tulee herkempi kestämään fyysistä rasitusta. Ensin kulumista tapahtuu ainoastaan pinnalla, mutta pikkuhiljaa tämä leviää nivelruston syvempiin osiin sekä ruston alaiseen luuhun ja muihin nivelen rakenteisiin aiheuttaen mm. muutoksia luuytimeen sekä verisuoniston uudiskasvua. Luonnollisestikin tässä tapahtuu paljon monimutkaisia biologisia prosesseja, mutta näihin ei tässä kirjoituksessa syvennytä sen tarkemmin.

Polven nivelrikko – riskitekijät

Nivelrikko on siis kompleksinen krooninen sairaus johon liittyy paljon riskitekijöitä. Systeemisiä riskitekijöitä nivelrikon muodostumiselle ovat ikä, sukupuoli (nainen), ylipaino, liikkumattomuus sekä geneettiset tekijät. Geneettiset tekijät näyttäisivät olevan hyvinkin määrääviä polven nivelrikon synnyssä. Mekaanisia riskitekijöitä taas ovat mm. polveen kohdistuvat vammat, heikentynyt lihasten toiminta esim. inaktiivisuuden johdosta sekä nivelen rakenteeseen liittyvät tekijät kuten kehityshäiriöt.

Raskaaat työtehtävät saattavat myös olla riskitekijä nivelrikon muodostumiselle – polven nivelrikon osalta tällaisina pidetään työtehtäviä jotka sisältävät paljon polvillaan oloa tai raskaiden kuormien jatkuvaa nostamista. Myös kovaa iskutusta sisältäviä urheilulajeja pidetään jonkinlaisena riskitekijänä, tosin osittain polveen kohdistuvien vammojen takia.

Toisaalta tiedetään, että terveen nivelruston ominaisuudet säilyvät tai jopa paranevat sopivasti kuormittaessa. Lisäksi nivelrikon kehittymiseen sekä sen aiheuttaman kivun kokemiseen vaikuttavat vielä monet tekijät kuten muut mahdolliset sairaudet (mm. diabetes ja hengityselimistön sairaudet), kivun prosessointi ja herkistyminen sekä psykososiaaliset tekijät.

Polven nivelrikko – haitta ja oireet

Polven nivelrikossa, ja nivelrikossa ylipäätään, suurin haitta ihmiselle on sen aiheuttama kipu. Alkuvaiheissa kipu on ajoittaista ja liittyy polven kuormitukseen. Sairauden edetessä saattaa kipu muuttua lähestulkoon jatkuvaksi. Loppuvaiheen nivelrikon oireisiin kuuluu nivelkipua joka häiritsee nukkumista ja vähentää selkeästi kykyä kävellä sekä osallistua jokapäiväisiin aktiviteetteihin. Nivelrikossa tapahtuu usein myös eräänlaista kivulle herkistymistä joka liittyy keskushermoston toimintaan.

Myös neuropaattista, ääreishermostoon liittyvää kipua saattaa esiintyä. Kivun lisäksi muita oireita ovat mm. nivelen aamujäykkyys sekä turvotus. Myös liikkeellelähtö voi olla hankalaa esim. pitkän istumisen jälkeen. Edennyt nivelrikko siis usein heikentää myös toimintakykyä sekä vähentää elämänlaatua. Kipu ja toimintakyky kulkevatkin usein käsi kädessä, mutta silti hoidossa usein keskitytään nimenomaan kipuun, vaikka tiedetään että toimintakyvyn heikentyminen on useille nivelrikosta kärsiville henkilöille yhtä merkittävää.

Lähteet

Culvenor A. G. et al. 2018. Prevalence of knee osteoarthritis features on magnetic resonance imaging in asymptomatic uninjured adults: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine.

Roos E. M. & Arden N.K. 2016. Strategies for the prevention of knee osteoarthritis. Nature Reviews Rheumatology.

Alentorn-Geli E. et al. 2017. The association of recreational and competitive running with hip and knee osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy.

Heliövaara M. et a. 2008. Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset. Duodecim.

Bricca A. et al. 2018. Impact of exercise on articular cartilage in people at risk of, or established knee osteoarthritis: a systematic review on randomized controlled trials. British Journal of Sports Medicine.

Fransen M. et al. 2015. Exercise for osteoarthritis of the knee. Cochrane database of systematic reviews.

Hunter D., Bierna-Zeinstra S. Osteoarthritis. 2019. Lancet.